Kp 30, eikä menkkoja näy eikä kuulu. Mutta! Älkää pelästykö. Ei, en ole raskaana ja siitä todisteena 2 negatestiä. Toisen tein jo viikko sitten huvin vuoksi ja toisen eilen varmuuden vuoksi. Ennen km:ja kierrot oli 31-32 ja yli mutta km:jen jälkeen aina tasan 29. Mikä on mielestäni varsin mielenkiintoista. Aivan kuin kroppani olisi jotenkin "pitänyt" km:sta, kun tuntui kierto muuttuneen niin säännölliseksi. Paitsi siis nyt. Ja jos lepakoita on vintillä (niin kuin onkin...) niin ei tuolla alakerran suunnallakaan taida olla kaikki ihan kohdillaan... Mutta nyt en jaksa murehtia sitä. Mitään raskausoireitakaan ei ole (paitsi silloin kuin kuvittelen olevani raskaana...) joten nyt vain odotellaan.

On se hassua nämä ihmisen mielenliikkeet. Vuoroin olen rukoillut ja loitsunut Äitimaata, vuoroin Isäjumalaa, sitä poikaakin ja pyhää henkeä ja mitä niitä nyt olikaan.... Että antakaa minun tulla raskaaksi. Antakaa meille lapsi. No, eilen teimme miehen kanssa yhteispäätöksen, että ay lopetaan. Tästä eteenpäin ainakin kesän loppuun asti mennään tjot:lla. Viime kesästä asti kaikki lomat ovat menneet niin vituralleen, että nyt halutaan molemmat nauttia kesästä ja vapaudesta. Joillekin plussatesti ehkä tarkoittaa iloista odotusta mutta meille se tarkoittaa taas itkua ja parkua. Ja nyt en kaipaa niitä, en yhtään. Ja koska meille tjot ei ole ennenkään tuottanut tulosta raskausrintamalla niin en näe sitä ongelmaa tulevaisuudessakaan. Eli haloo yläkerta.... tällänen toive tällä kertaa....

Sekin on perin hassua, että minä teen aina näitä suuria suunnitelmia ja neuvottelen joidenkin korkeampien voimien kanssa miten homman tulisi edetä. Jos mä luovun tästä, niin sä annat mulle tuon..... Harmillista vaan ettei tässä olla oikein missään neuvotteluasemissa. Kovin jäävät nämä sopparit yksipuoleisiksi.

Mikä kaikista hienointa tässä päätöksessä on, että olo tuntuu aivan järjettömän helpottuneelta. Ei mikään ihme ettei tästä kierrosta tärpännyt, niin kaamea stressi ollut koko aiheesta. Ja tästä ikuiseen muna-kana pohdintaan eli aiheutuuko stressi lapsettomuudesta vai lapsettomuudesta stressi. Siis kumpi oli ensin? Niin tai näin.... stressiä ja lapsettomuutta löytyy kumpaakin.

Jännää oli myös huomata, että mies oli aivan samaa mieltä yrityksen lopettamisesta. Näköjään se stressaa häntäkin ja miksei stressaisi. Seuraava etappi on kuitenkin reilun viikon päästä miehen simppa näytteenanto ja sitten toukokuussa tuloksia kuulemaan. Näillä mennään... eteenpän.

Adrianmeren kuohut siintäen jo silmissä ja rantabaarin viileät cocktailit ;) Se tulee olemaan meidän palkintomme itsellemme, kiitos ja kannustus miten hyvin kuitenkin olemme selvinneet. Yhdessä.