Terveiset tuuli tuo haikaratohtorilta! Ajattelin ensin etten jaksa tänään vielä mitään kirjoittaa, mutta kirjoitetaan nyt kun kaikki on tuoreessa muistissa.

Ei ollut hukka reissu ja päälisin puolin jäi ihan hyvä maku. Meillä sattui olemaan oikein mukava naislääkäri, tuntui hyvin empaattiselta ja asiantuntevalta. Mukavaa saada välillä myönteinen kokemus lääkäristä, niitä kun ollut aika harvassa tähän asti.

Aloitetaan vaikka miehestä ja simpoista. Tulokset olivat lääkärin mukaan oikein hyvät. Muutamia arvoja: tilavuus 2,5 ml, tiheys 81 milj./ml, nopeasti liikkuvia suoria 46% , hitaasti liikkuvia kaartelevia 22%, epänormaaleja 88 %, muodoltaan normaaleja huimat 12% (lääkäri ei kuulemma koskaan ennen ole vastaanotollaan törmännyt näin hyvään tulokseen, on luullut ettei kukaan voi ylittää edes 10% alaviitearvoa) :), vasta-aineita 3% eli vähän.  Että miehen "kama" näyttäis olevan aika tykkiä! Kyllä noilla pitäisi vauva saada aikaiseksi. Eli vika ei luultavimmin ole hänessä ja tästä päästääkin siihen muttaan eli mutta.....

Mutta siis minä. Lääkäri oli hieman huolissaan limakalvon paksuudesta tai lähinnä sen ohuudesta. Epäili josko minulla munarakkula ei kypsy tai sitten tämä kierto on ollut vain huono ja ov ei ole tapahtunut. Otettiin pari verikoetta selventämään asiaa, tulokset saan parin viikon kuluttua. Suositteli hoidoista minulle kierron kartoitusta ja ehkä munajohtimien aukiolotutkimusta. Kuulemma joillekin joskus voi kaavinta ja tulehdukset aiheuttaa jotain häikkää ja tällä aukiolotutkimuksella saadaa ns. röörit auki ja monille jo yksistään se auttaa raskaaksi tuloon. Ja nuo kun saadaan selville niin ehkä tueksi lugesteroni-lääkitys. Mutta nämä tutkimukset tapahtuu kesän lopulla, ehkä, jos siis niihin haluamme mennä tai siis minä haluan.

Mitään syytä keskenmenoihin lääkäri ei osannut sanoa, se oli jo arvattavissakin. Kun kuulemma keskenmenot ovat niin yleisiä ja vasta kolmannen jälkeen aletaan tutkimaan..... Joojoo, on kuultu ennenkin. Tietysti halutessamme saamme nuo tutkimukset (kromosomi ja tukostaipumus) aiemminkin.

Muuten lääkäri kyllä otti huomioon myös aiemman sairashistoriani ja sen miksi minulle km:t eivät ole mikään leikin asia (joskaan ei kenellekään muullekaan), josta olin todella tyytyväinen. Hän osasi ottaa huomioon kokonaisuuden eikä pelkästään keskittynyt tähän lapsettomuuteen. Tai emmehän me itse asiassa ole heidän mittapuun mukaan lapsettomia kun kaksi raskautta on ollut. Toisaalta yhtään lasta, elävää, ei meillä ole... No niin tai näin. Apua kuitenkin sieltä saamme jatkossakin ja se tässä on tärkeintä.

Ovistikkuja ostin vastaanotosta, kuulemma niiden pitäisi olla luotettavia ja toimivia. Tämä lääkäri niitä suositteli ja ajattelin jos niillä saisin jotain tietoa mitä alakerrassa tapahtuu vai tapahtuuko mitään... Katsotaan nyt josko jaksan jo ensi kierrosta alkaa tikuttelemaan. Pikkasen huolestuttaa, että ovuloinko minä ollenkaan.... Tai no ainakin todistettavasti kaksi kertaa olen.

Vaan tulihan ne kyyneleet iltapäivällä autossa matkalla töistä kotiin. Kyllä se silti tuntuu, tiedättehän, siellä sydämen viimeisimmässä sopukassa, pimeimmässä nurkassa missä herra Pelko pitää majaa. Raottaa ovea ja kuiskaa hiljaa; Tuleeko tästä ikinä mitään...

"What does tomorrow want with me
What does it matter what I see
If I can't choose my own design
Tell me where do we draw the line"

Poets of the Fall: Where Do We Draw the Line

Ja siihen perään:

"I said baby don't worry
Life will carry
Just take it slowly

Cos the love you used to feel's still there, inside
It may be a faded photograph, but I know you care, so don't hide it
If you're scared, I'm here beside you,
If you get lost I'm here to guide you
and I'll give you peace when peace is fragile
Love is all the good in you
Love is peace when peace is fragile"

Poets of the Fall: Fragile